03 joulu 2017
luokka

Törmäsimme lehtijuttuun missä kerrottiin, että 86% kyselyyn vastanneista opettajista kokee työpaikallaan olevan huono sisäilma ja 40% on saanut pysyviä haittoja.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.211713

Sisäilmaongelma on paisunut vuosi vuodelta yhä isommaksi ja siitä puhutaan paljon. Se on hyvä asia, mutta se on myös huono asia. Ongelmaa on puitu jo niin paljon, että on menty vauhdilla eteenpäin miettimättä että, mihin ollaan menossa. Olisiko aika jo ottaa muutama askel taakse päin?

Tutkimuksille on toki paikkansa, mutta onko itseisarvo tutkia tutkimisen ilosta? Jos meillä on identtisiä kouluja 300 ja kaikissa oirekyselyt ovat identtisiä, niin onko tarpeellista tutkia jokainen erikseen?

OAJ vaati samaisessa jutussa 300 milj. euroa joka vuosi 10 vuoden ajan eli 3 miljardia euroa koulujen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen.

Samaan aikaan kun tätä kirjoitan, tuli uutinen Akaasta jossa 8 milj. remontti ei auttanutkaan mitään

https://www.suomenuutiset.fi/kahdeksan-miljoonan-remontti-ei-auttanut-lapset-eivat-enaa-paase-kouluun-akaassa/

Ongelma on siis vaikea ja monisyinen asia. Mutta pakostakin tulee mieleen ajatus, että onko tästä ongelmasta tehty nyt tahtomatta vaikeampi kuin mitä se on?

Vanhimmat käytössä olevat koulut ovat peräisin 1800-luvulta. On kivestä tehtyjä ja puusta tehtyjä kouluja joissa ei ole kärsitty sisäilmaongelmista tai jos onkin, syy on ollut peruskorjauksessa käytetyissä materiaaleissa tai ilmanvaihdossa.

Sen sijaan, että syytetään huonoa rakentamista kaikesta, pitäisi tarkastella, että miten rakennusta on vuosien aikana hoidettu ja muuteltu. Ilmanvaihto suunnitellaan alkuperäisten piirustuksien mukaan, niin myös iv-järjestelmää pitää muuttaa, jos uusia seiniä rakennetaan tai vanhoja puretaan.

Meidän kohteista suurin osa on sellaisia missä ongelmat on alkanut sen jälkeen, kun jotain muutostöitä on tehty tai peruskorjauksissa käytetty materiaaleja, mitkä on todettu aiheuttavan esim. voc- yhdisteitä.

Suomessa on arviolta 3000 peruskoulua ja nyt vaadittiin 300 milj. euroa vuodessa niiden tutkimiseen, korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Kolmasosalla tuosta vuosi budjetista, kaikkiin Suomen kouluihin asennettaisiin AOT-tekniikka millä varmistetaan, ettei home, virus, bakteeri tai pahanhajuiset kaasut pilaa sisäilmaa ja sairastuta siellä olevia ihmisiä. Tämän jälkeen jää arvioitavaksi se, että onko koulun korjaaminen taloudellisesti kannattavaa?

Pelkästään väistötiloista säästetyillä rahoilla rakennetaan yhden AOT-kennon eliniän aikana 108 uutta koulua. Tähän lisätään vielä terveyden hoidosta ja turhista tutkimuksista säästetyt rahat, niin uusia kouluja voidaan rakentaa huomattavasti enemmän kuin tuo 108 kolmessa vuodessa.

Pakostakin herää kysymys, että miten ihminen lensi kuuhun 1969, mutta ei osaa korjata sisäilmaongelmaa vuonna 2017?

Ei tämä oikeasti ole näin vaikeaa.