02 helmi 2018
sädesieni

Sädesieni ja muita sisäilmanongelman aiheuttajia. Tarkoituksena oli kerätä lista yleisimmistä sisäilmaongelman aiheuttajista ja laittaa ne järjestykseen. Kuulostaa helpolta varsinkin, kun joka päivä tulee uutisia ongelmista ja aihetta tutkitaan koko ajan. Joidenkin arvioiden mukaan 800 000 ihmistä altistuu homeelle joka ikinen päivä. Ja kouluista 2/3  on jonkin asteen sisäilmaongelma. Mediassa ja somessa käydään vilkasta keskustelua rakentamisesta ja sen suunnittelusta. On kuivaketju 10 ja terveet tilat 2028 hanke. Nämä on todella hienoja asioita, mutta pakostakin tulee mieleen, onko asia jossain kohtaa vääristynyt ja fokus kadonnut?

Ongelman räjähtäminen käsiin yhtäaikaisesti on tuskin sattumaa ja on vaikea kuvitella, että rakentamisen taso olisi ollut koko maassa yhtä huonoa ja saman aikaista. Vaikkakin tähän selitykseen on helppo tarttua. Varsinkin kun kuuntelee kauhutarinoita työmailta. Mediaa seuratessa saa helposti sen käsityksen, että kaikki rakennukset ovat homeessa ja, että sisäilmatutkimukset ja korjaukset eivät onnistu. Päättäjät eivät tee mitään ja kansa vain kärsii.

Sisäilmaongelma on monisyinen asia ja sen takia todella vaikea ratkaista. Eri tutkimusten tulokset ja niiden viitearvot ovat häilyvä käsite. Saadaanko kaikkia ongelman aiheuttajia selvitettyä? Miten valmiiksi altistunut ja herkistynyt reagoi viitearvojen alle jääviin epäpuhtauksiin ja niin edelleen. Lisääntynyt paine ongelman ratkaisemiseen on omiaan lisäämään myös jännitteitä tilojen käyttäjien ja päättäjien välillä. Tämä lisää vain yhden lusikan soppaan joka on valmiiksi jo sekaisin. Käyttäjät ovat ahdingossa, mutta niin on myös päättäjät. Satojentuhansien jopa miljoonien remontit eivät onnistu ja/tai tutkimuksilla ei löydetä ongelman aiheuttajaa.

Olisiko jo aika hetkeksi pysähtyä, katsoa taaksepäin ja kokonaisuutta? Kosteusvauriot ovat ikävä asia ja tekevät paljon tuhojaan, mutta eivät selitä miksi ongelmasta tuli näin iso yhdellä kertaa. Vahinkoja sattuu aina, mutta voiko sama vahinko sattua joka paikassa yhtaikaa? Keskustelu pitää avata ja käydä niin, ettei tilojen käyttäjät koe, että heidän ongelmiaan vähätellään. Ja avoimesti lähteä yhdessä ratkaisemaan ongelmaa. Sisäilmaongelma koostuu monen asian summasta jonka tehokkain ratkaisutapa on poistaa yhtälöstä yksitellen tiedettyjä ongelmakohtia. Nykypäivänä on valtavasti tietoa sisäilmaongelman aiheuttajista ja nykyteknologialla ilmanpuhdistuksen lisäksi pystytään puhdistamaan myös pintamateriaalit. Sisäilmaongelmaan on olemassa ratkaisu ja joskus se ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Ensimmäinen mitä pitäisi miettiä on se, että mihin tarkoitukseen rakennus on suunniteltu ja mihin sitä nyt käytetään? Eihän siviilielämässäkään lapiolla halkoja tehdä.

Kokonaisuutta miettiessä pitää olla tieto siitä, mihin rakennus on suunniteltu ja mikä sen elinkaari on? Vanhat rakennukset pystytään pitämään käyttökuntoisina ilmanpuhdistimilla kuten AOT, sen aikaa kunnes uusi rakennus on valmistunut, mikäli päädytään siihen, että peruskorjaus on kalliimpi kuin uuden rakentaminen. Ennen purkamistakin olisi hyvä selvittää soveltuuko vanha rakennus johonkin muuhun käyttötarkoitukseen? Jos uusi käyttötarkoitus pienemmällä käyttörasitteella onnistuu esim. varastona tai hallina vähentää se kustannuksia ja säästetyt rahat voidaan ohjata muihin kohteisiin.

Hometta pidetään yleisimpänä sisäilmaongelman aiheuttajana ja se on varmasti yksi vaarallisimmista ihmisen terveydelle. Home altistuminen on erittäin ikävä asia ja siitä voi jäädä kauaskantoiset ongelmat, kuten astma. Yleisin harhaluulo mihin olemme törmänneet on, että saneerausvaiheessa riittää, että homeiset materiaalit poistetaan ja laitetaan tilalle uudet. Yksittäinen home teoriassa ei vielä ole vaarallista, mutta homelajit leviävät siten, että ne alkavat tappelemaan elintilastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ne tuottavat toisille lajeille myrkyllisiä toksiineja ja saavat sitä kautta tilaa levitä. Homeiden hengitystuotteet ovat myös ihmiselle vähintäänkin haitallisia, tämän lisäksi homeitiöt tarttuvat pintamateriaaleihin. Jos ympäristö ei ole heti otollinen kasvulle, itiöt voivat olla pitkiäkin aikoja ”lepotilassa” kunnes ympäristö on taas otollinen. Tämän takia on tärkeää puhdistaa kaikki pintamateriaalit. Paras tapa tähän on AOT-tekniikka, koska se puhdistaa myös sisäilman itiöistä ja sen seurauksena ilmaan ei jää kemikaali tai muita jäämiä. Eikä töitä tarvitse keskeyttää, kuten otsonoinnissa.

Homeista puhuttaessa esiin nousee myös vanhalta nimeltään sädesieni joka tunnetaan myös nimellä Aktinobakteeri eli aktinomykeetti. Sädesieni liitetään vahvasti vesivahinkoihin ja kosteusvaurioihin. Sädesieni ei synny pelkästään veden takia vaan se vaatii lämpöä. Osa vesivahinko korjauksista onkin mennyt sen takia pieleen, että on vain kuivattu paikat ja korjattu. Kuivaamisen seurauksena rakenteiden väliin on päässyt sädesieni joka ilmenee vasta vuosien päästä. Sama ilmiö on havaittavissa vanhoissa rakennuksissa jotka ovat olleet pitkiä aikoja kylmillään ja sen jälkeen otettu käyttöön. Käyttämällä AOT-tekniikkaa samaan aikaan kuivauksen yhteydessä pidetään huoli, että sädesientä ei pääse muodostumaan rakenteiden väliin. AOT-tekniikka on myös parempi vaihtoehto otsonoinnille, sillä nyt muita töitä ei tarvitse keskeyttää käsittelyn ajaksi.

Yksi myöskin yleinen sisäilmaongelmaan liitettävä termi on mummolanmökin haju. Tätä luullaan useasti homeen hajuksi tai sädesieneksi. Mummolanmökin haju on ikävä asia ja tarttuu vaatteisiin ja huonekaluihin. Hajuun tottuu nopeasti ja itse et välttämättä edes sitä huomaa, kunnes jokin ystävä sen sinulle sanoo. Tähän ilmiöön on varmasti useampi syy, kuten eristeinä käytetyt sahanpurut. Yksi selitys on Tetrakloorianisoli yhdiste joista yleisimmin käytössä ollut tunnetaan nimellä Ky5. Ky5 käytettiin puumateriaaleissa sinistäjäsienen torjuntaan aina 90 luvulle asti. Sittemmin se on kielletty. AOT-tekniikalla on pystytty myös näissä tapauksissa poistamaan hajuhaitat. Tetrakloorianisoli on erittäin hankala senkin takia, ettei sen syntymiseen tarvita kosteusvauriota, eikä se näy kuntotarkastuksissa.

Suurin ongelmanaiheuttaja on ilmanvaihto ja siitä johtuvat ongelmat. Se on niin suuri, että pääsi jopa vesivahinkojen aiheuttajien top 10 listalle yhdessä itäsuomen kunnassa. Syy miksi ilmanvaihto on niin iso ongelma johtuu varmasti pitkälle siitä, että sitä on vuosia vähätelty eikä siihen olla kiinnitetty huomiota. Iv-kanavia ei vielä 10 vuotta sitten puhdistettu juurikaan. Myös ilmamäärät ja venttiilien sijoitus oli ´´kokeellisella´´ pohjalla. Puhumattakaan siitä, että joissain tapauksissa iv-koneet suljetaan pitkäksikin aikaa. Lisäksi mineraalivillan käyttö äänieristeenä on iso-ongelma ja onkin osasyy sille miksi sisäilmaongelma on niin samanaikaista joka paikassa. Vieläkin on se tilanne, että osassa isojakin julkisia rakennuksia päivitykset iv-kuviin tehdään puhdistuksien yhteydessä jolloin on voinut olla vuosia tilanne jossa iv-järjestelmä on suunniteltu ihan erilaiseen käyttötarkoitukseen. Kaikki tämä yhdistettynä muihin mahdollisiin ongelmiin niin soppa on valmis. Tästä syystä kehotammekin asiakkaitamme aina pysähtymään hetkeksi, katsomaan taaksepäin ja miettimään onko rakennus siinä käytössä mihin se on suunniteltu. Jos sädesieni tai muut sisäilmanongelmat mietityttävät, ota yhteyttä.

02 helmi 2018
ilmanpudistimet

FreshMountains on yritys, joka on aidosti kiinnostunut voittamaan sisäilmaongelman. Meidän palvelukokonaisuudella saadaan kartoitettua ongelmakohteet ja ennakoitua mahdollisia tulevia sisäilmaongelmia.

FreshMountainsin itse kehittämällä näytteenottojärjestelmällä pystytään varmistumaan sisäilmatutkimusten onnistumisesta, pois sulkemalla iv-järjestelmän kautta tulevat epäpuhtaudet. Näytteenottojärjestelmällä voidaan myös seurata puhdistustarvetta iv-kanavissa ja paikallistamaan ongelmakohteet.

Käytämme itse AOT-tekniikkaa sisäilman puhdistamisessa sen takia, että pidämme sitä kaikista monipuolisempana menetelmänä.

Perinteisesti sisäilmanpuhdistukseen käytetään joko ns. passiivisia ilmanpuhdistimia tai aktiivisia. Ns. passiiviset ilmanpuhdistimet ovat sellaisia jotka perustuvat siihen, että ilma kiertää niiden läpi ja puhdistuu laitteen sisällä. Perinteisesti nämä perustuvat  suodattimiin. Uudemmissa malleissa on opittu käyttämään muitakin menetelmiä, kuten uv tai led valoa. Joissakin on hyödynnetty sähköpurkaustakin.

Varsinkin uudemmat ilmanpuhdistimet ovat toki tehokkaita, mutta niissä kaikissa on yksi puute. Ne puhdistavat vain sen ilman mikä kulkee laitteen läpi, eikä siis pysty puhdistamaan pintamateriaaleja epäpuhtauksista kuten homeista tai sädesienestä.

Aktiiviseen puhdistamiseen on käytetty perinteisesti otsonointia. Otsonoinnin ongelmana on, että tiloissa ei voida oleskella käsittelyn aikana. Ja on huomattu, että jos otsonoinnin jälkeen esim. hajut palaavat, niin uudetkaan otsonoinnit eivät enää tehoa. Liimapuulevyt, kuten lastulevyt saattavat alkaa tuottamaan formaldehydejä otsonoinnin seurauksena, eli tilanne voi mennä pahempaan suuntaan otsonoinnin seurauksena.

On olemassa toinenkin aktiivinen puhdistusmenetelmä, tämän menetelmän nimi on AOT-tekniikka. AOT- tekniikka perustuu uv-valon ja nelimetallisen katalyyttipinnan yhtenäisvaikutukseen. Prosessi on sama kuin ulkona luonnossa. AOT-tekniikka voidaan asentaa iv-kanavaan tulopuolelle josta se puhdistaa sisäilman koko rakennuksesta. Passiiviseen puhdistusmenetelmään verrattuna etuna on, ettei huonekohtaisia puhdistimia tarvita ja samalla puhdistuu myös pintamateriaalit. AOT-tekniikka pystyy siis puhdistamaan pintamateriaaleista (seinät, lattiat pöydät) sädesienen ja muut homeet niin, etteivät ne enää ole tuottamassa toksiineja huoneilmaan.

Koska AOT-tekniikka hyödyntää luonnon omaa puhdistusprosessia, se on turvallinen käyttää jatkuvasti sisätiloissa joko iv-kanavaan asennettuna tai siirreltävänä laitteena.

AOT-tekniikkaa käytetäänkin lääkärien vastaanotoilla, elintarviketeollisuudessa, kouluissa, päiväkodeissa ja kaikissa sellaisissa paikoissa missä koetaan sisäilma huonoksi ja joissa ihmisten pitää oleskella.

Saneerauskohteissa AOT-tekniikka on erittäin hyödyllinen, koska ennen tila piti tyhjentää otsonoinnin ajaksi, mutta nyt puhdistaminen onnistuu Quic treat laitteella, jossa on 2x 14´´ PHI kennoa ja aktiivihiilisuodatin. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa on tärkeää kuivauksen aikana puhdistaa myös ilma ja pintamateriaalit, ettei kuivauksen seurauksena sädesieni pääse rakenteisiin. AOT-tekniikan ansiosta töitä ei tarvitse enää keskeyttää puhdistuksen ajaksi.

03 joulu 2017
luokka

Törmäsimme lehtijuttuun missä kerrottiin, että 86% kyselyyn vastanneista opettajista kokee työpaikallaan olevan huono sisäilma ja 40% on saanut pysyviä haittoja.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.211713

Sisäilmaongelma on paisunut vuosi vuodelta yhä isommaksi ja siitä puhutaan paljon. Se on hyvä asia, mutta se on myös huono asia. Ongelmaa on puitu jo niin paljon, että on menty vauhdilla eteenpäin miettimättä että, mihin ollaan menossa. Olisiko aika jo ottaa muutama askel taakse päin?

Tutkimuksille on toki paikkansa, mutta onko itseisarvo tutkia tutkimisen ilosta? Jos meillä on identtisiä kouluja 300 ja kaikissa oirekyselyt ovat identtisiä, niin onko tarpeellista tutkia jokainen erikseen?

OAJ vaati samaisessa jutussa 300 milj. euroa joka vuosi 10 vuoden ajan eli 3 miljardia euroa koulujen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen.

Samaan aikaan kun tätä kirjoitan, tuli uutinen Akaasta jossa 8 milj. remontti ei auttanutkaan mitään

https://www.suomenuutiset.fi/kahdeksan-miljoonan-remontti-ei-auttanut-lapset-eivat-enaa-paase-kouluun-akaassa/

Ongelma on siis vaikea ja monisyinen asia. Mutta pakostakin tulee mieleen ajatus, että onko tästä ongelmasta tehty nyt tahtomatta vaikeampi kuin mitä se on?

Vanhimmat käytössä olevat koulut ovat peräisin 1800-luvulta. On kivestä tehtyjä ja puusta tehtyjä kouluja joissa ei ole kärsitty sisäilmaongelmista tai jos onkin, syy on ollut peruskorjauksessa käytetyissä materiaaleissa tai ilmanvaihdossa.

Sen sijaan, että syytetään huonoa rakentamista kaikesta, pitäisi tarkastella, että miten rakennusta on vuosien aikana hoidettu ja muuteltu. Ilmanvaihto suunnitellaan alkuperäisten piirustuksien mukaan, niin myös iv-järjestelmää pitää muuttaa, jos uusia seiniä rakennetaan tai vanhoja puretaan.

Meidän kohteista suurin osa on sellaisia missä ongelmat on alkanut sen jälkeen, kun jotain muutostöitä on tehty tai peruskorjauksissa käytetty materiaaleja, mitkä on todettu aiheuttavan esim. voc- yhdisteitä.

Suomessa on arviolta 3000 peruskoulua ja nyt vaadittiin 300 milj. euroa vuodessa niiden tutkimiseen, korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Kolmasosalla tuosta vuosi budjetista, kaikkiin Suomen kouluihin asennettaisiin AOT-tekniikka millä varmistetaan, ettei home, virus, bakteeri tai pahanhajuiset kaasut pilaa sisäilmaa ja sairastuta siellä olevia ihmisiä. Tämän jälkeen jää arvioitavaksi se, että onko koulun korjaaminen taloudellisesti kannattavaa?

Pelkästään väistötiloista säästetyillä rahoilla rakennetaan yhden AOT-kennon eliniän aikana 108 uutta koulua. Tähän lisätään vielä terveyden hoidosta ja turhista tutkimuksista säästetyt rahat, niin uusia kouluja voidaan rakentaa huomattavasti enemmän kuin tuo 108 kolmessa vuodessa.

Pakostakin herää kysymys, että miten ihminen lensi kuuhun 1969, mutta ei osaa korjata sisäilmaongelmaa vuonna 2017?

Ei tämä oikeasti ole näin vaikeaa.

10 marras 2017
asuntovaunu

Saimme soiton asiakkaalta, jolla oli asuntovanu mikä haisi pahalle. Haju oli sellainen jota en ole koskaan haistanut aiemmin. Hyvin imelä ja tunkkainen haju.

Vaunu oli ostettu käytettynä ja siinä oli 4 vanerista tehtyä säilytyskoteloa. Yhdessä näistä säilytettiin etutelttaa.

Etuteltta oli ilmeisesti kastunut ja alkanut haisemaan kotelossa. Asiakas oli hävittänyt teltan, mutta vaunuun haju oli jäänyt.

Asiakas teetti otsonoinnin, joka oli auttanut hetkellisesti, mutta sen jälkeen oli vaunu alkanut haisemaan muutaman viikon päästä todella voimakkaasti uudelleen.

Tästä oli alkanut asiakkaan sanojen mukaan 2 vuoden piina, koska uudet otsonoinnit eivät olleet auttaneet asiaa millään tavalla. Kun vaunu tuli meille, asiakas sanoi, että jos ei nyt löydy ratkaisua viemme vaunun kaatopaikalle.

Kokeilimme ensin Classic laitetta muutaman viikon, mutta haju ei loppunut. Se hieman vaimeni, mutta oli vieläkin pistävä. Sen jälkeen päädyimme Quick treattiin. Tulos oli samanlainen, haju hieman vaimeni, muttei loppunut. Asiakas sanoi, että heille oltiin ehdotettu kalliiden tutkimusten teettämistä, mutta ne olivat niin kalliita, etteivät halunneet siihen lähteä. Koska meille tärkeintä on auttaa asiakasta, pyysimme vielä saada vaunun meille pariksi päiväksi. Quick treat oli ollut noin vuorokauden vaunussa, kun aloimme pääsemään ongelman jäljille.

Vanerikotelo missä märkää telttaa oli säilytetty haisi, mutta kotelosta meni antennin läpivienti vaunun takaosaan ja siellä ei haissut mikään. Luulisi, että jos tiloissa on suora yhteys toiseen, molemmat haisisi yhtä pahalle?

Sama homma oli vaunun Wc:ssä siellä ei haissut mikään. Melko ihmeellistä, miksi toisessa paikassa haisee, mutta toisessa paikassa ei?

Aloimme käymään myös loputkin kotelot läpi ja haju voimistui, kun avasimme koteloiden kannet. Loppujen lopuksi ratkaisun löytäminen maksoi 2.40€ (roskasäkki paketin hinta) Peitimme kotelot roskasäkeillä jonka jälkeen Quick treat poisti hajut 24 tunnissa. Jotta asiakkaan kesä ei menisi ihan mönkään, maalasimme kotelot kapselointimaalilla. Talvella asiakas teettää uudet kotelot vaunuun.

Mikä on tarinan opetus? Yhdistimme aikaisempia kokemuksia otsonoinnista ja poistimme yhtälöstä mahdollisia ongelman aiheuttajia. Aina ei tarvita kalliita tutkimuksia, joilla selvitetään mikä on ongelman aiheuttaja. Joskus riittää se, että ongelma saadaan poistettua. Ymmärrämme toki, että joskus tutkimukset ovat paikallaan, mutta ei aina.

20 loka 2017
sisäilman puhdistin

Sisäilma on tällä hetkellä kuumaperuna, siitä keskustellaan jo niin kuin säästä ulkona.

Olemme huomanneet, että kunnat ja kaupungit laittavat aivan tolkuttoman määrän rahaa hukkaan jotka voitaisiin laittaa suoraan korjauksiin tai uuden rakentamiseen. Siksi kehitimme FM sisäilmasaneerauksen. Sen sijaan, että teetetään kalliita sisäilmatutkimuksia voidaan tehdä heti perusparannukset ja tutkia rakenteet.

Sisäilma-asioissa ja mittauksissa on meidän mielestä muutama isompi ongelma, muutenhan nämä olisi jo ratkaistu. Ensimmäinen ongelma on, että huonon sisäilman aiheuttaa moni yksittäinen asia ja tämä on meidän mielestä yksi keskeinen syy miksi tutkimuksissa ei löydy mitään. Tällä hetkellä haetaan yksittäisiä tekijöitä. Jos Voc (mitä ei yleensä saada mitattua) ja home määrät ovat rajojen alapuolella, mutta jos niitä on molempia, voi ne yhdessä aiheuttaa oireilua. Toinen on se, että ihmiset ovat erinlaisia keskenään. Yksi on voinut jo altistua valmiiksi, jolloin hän saattaa reagoida jo muiden ihmisten vaatteissa oleviin eläimen karvoihin tai hajuihin. Tälläisiin tapauksiin AOT-tekniikka on luotu, voimme turvata laadukkaan sisäilman kaikille. Kolmas ongelma on, että vuodenajat vaikuttavat mikrobien määrään. On sellaisiakin tapauksia joissa on tehty isot remontit, koska ilmasta on löydetty suuria määriä mikrobeja, mutta rakenteista ei olla löydetty mitään.

Sisäilmasaneeraus tuotetaan yhdessä RIA-AIRIn kanssa ja siihen kuuluu ensin kohteen kartoitus.

Selvitämme aluksi kohteesta ne paikat joissa koetaan eniten ongelmia. Keräämme tietoa esim. rakennusmateriaaleista. Tarkastamme onko kohteissa mitattavia VOC-arvoja. Mittaamme ilmanvaihdon ja tarkastamme kanavien kunnon. Tarvittaessa teetämme rakennetutkimuksia, jos on viitteitä esim. vesivahingosta. Tarpeen vaatiessa kanavat puhdistetaan, säädetään, mitataan ja mineraalivillat poistetaan. Tämän lisäksi asennetaan AOT-tekniikkaan perustuvat kennot, jotka poistavat sisäilmasta virukset,bakteerit,homeet ja pahanhajuiset kaasut.

Sen jälkeen pitää arvioida kohde kokonaisuutena, onko rakennus betonipunkkeri joka on tullut jo kaarensa päähän vai onko rakennus siisti ja ulkoisesti hyvässä kunnossa. Tekniikka ja kehitys menee koko ajan eteenpäin. Se mitä tänään ei saada selvitettyä, voi olla jo huomenna mahdollista, siksi on tärkeä miettiä asiaa kokonaisuutena. Jos puramme purkamisen ilosta, niin se raha on pois sieltä missä sitä tarvitaan. Vanhojen rakennusten elinkaarta voidaan pidentää AOT-tekniikalla 2,5 vuoden jaksoissa. Esimerkkinä, jos kohde missä oireillaan, mutta juurisyytä ei saada selville käytetään kennoja 2,5 vuotta. Se tuo n.2 milj säästöt jos vertaillaan parakkiratkaisuun. Tämä raha voidaan käyttää kohteisiin missä juurisyyt on tiedossa tai sen uuden koulun rakentamiseen. Uusillakaan kouluilla ei ole enää niin valtavan kovaa kiirettä valmistua jolloin työt voidaan tehdä huolella eikä märkien betonien päälle tarvitse sen takia lattiaa tehdä, ettei urakka myöhästy.

Meidän tavoite on, että altistuminen ja oireilu saadaan loppumaan. Sen jälkeen on aikaa rakentaa, korjata ja tutkia. AOT-tekniikka säästää kuntien ja kaupunkien rahoja miljoonia vuodessa, jotka voidaan käyttää kestävään rakentamiseen. AOT-tekniikka mahdollistaa suunnittelun pitkällä aikajänteellä esim. 5 vuoden suunnitelman teolla kaikille kohteille voidaan tehdä suunnitelmat korjauksista tai rakentamisesta. Nyt ongelma on kaatunut kerralla päälle kaikkialta, yhtäaikaa. Tämä on johtanut siihen, että ongelmiin on reagoitu nopeasti, mikä aiheuttaa sitä kuuluisaa hutilointia. Homeongelma on saatettu saada kuntoon, mutta kiireestä johtuvat virheet on vain siirtänyt sisäilmaongelman aiheuttajan toiseen paikkaan. Tiedossa on kouluja, jotka ovat 6 kk vanhoja ja joissa oireillaan, koska esim lattiat on tehty märän betonin päälle. AOT-tekniikkaa käyttämällä tälläisiä ei enää tule.