03 joulu 2017
luokka

Törmäsimme lehtijuttuun missä kerrottiin, että 86% kyselyyn vastanneista opettajista kokee työpaikallaan olevan huono sisäilma ja 40% on saanut pysyviä haittoja.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.211713

Sisäilmaongelma on paisunut vuosi vuodelta yhä isommaksi ja siitä puhutaan paljon. Se on hyvä asia, mutta se on myös huono asia. Ongelmaa on puitu jo niin paljon, että on menty vauhdilla eteenpäin miettimättä että, mihin ollaan menossa. Olisiko aika jo ottaa muutama askel taakse päin?

Tutkimuksille on toki paikkansa, mutta onko itseisarvo tutkia tutkimisen ilosta? Jos meillä on identtisiä kouluja 300 ja kaikissa oirekyselyt ovat identtisiä, niin onko tarpeellista tutkia jokainen erikseen?

OAJ vaati samaisessa jutussa 300 milj. euroa joka vuosi 10 vuoden ajan eli 3 miljardia euroa koulujen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen.

Samaan aikaan kun tätä kirjoitan, tuli uutinen Akaasta jossa 8 milj. remontti ei auttanutkaan mitään

https://www.suomenuutiset.fi/kahdeksan-miljoonan-remontti-ei-auttanut-lapset-eivat-enaa-paase-kouluun-akaassa/

Ongelma on siis vaikea ja monisyinen asia. Mutta pakostakin tulee mieleen ajatus, että onko tästä ongelmasta tehty nyt tahtomatta vaikeampi kuin mitä se on?

Vanhimmat käytössä olevat koulut ovat peräisin 1800-luvulta. On kivestä tehtyjä ja puusta tehtyjä kouluja joissa ei ole kärsitty sisäilmaongelmista tai jos onkin, syy on ollut peruskorjauksessa käytetyissä materiaaleissa tai ilmanvaihdossa.

Sen sijaan, että syytetään huonoa rakentamista kaikesta, pitäisi tarkastella, että miten rakennusta on vuosien aikana hoidettu ja muuteltu. Ilmanvaihto suunnitellaan alkuperäisten piirustuksien mukaan, niin myös iv-järjestelmää pitää muuttaa, jos uusia seiniä rakennetaan tai vanhoja puretaan.

Meidän kohteista suurin osa on sellaisia missä ongelmat on alkanut sen jälkeen, kun jotain muutostöitä on tehty tai peruskorjauksissa käytetty materiaaleja, mitkä on todettu aiheuttavan esim. voc- yhdisteitä.

Suomessa on arviolta 3000 peruskoulua ja nyt vaadittiin 300 milj. euroa vuodessa niiden tutkimiseen, korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Kolmasosalla tuosta vuosi budjetista, kaikkiin Suomen kouluihin asennettaisiin AOT-tekniikka millä varmistetaan, ettei home, virus, bakteeri tai pahanhajuiset kaasut pilaa sisäilmaa ja sairastuta siellä olevia ihmisiä. Tämän jälkeen jää arvioitavaksi se, että onko koulun korjaaminen taloudellisesti kannattavaa?

Pelkästään väistötiloista säästetyillä rahoilla rakennetaan yhden AOT-kennon eliniän aikana 108 uutta koulua. Tähän lisätään vielä terveyden hoidosta ja turhista tutkimuksista säästetyt rahat, niin uusia kouluja voidaan rakentaa huomattavasti enemmän kuin tuo 108 kolmessa vuodessa.

Pakostakin herää kysymys, että miten ihminen lensi kuuhun 1969, mutta ei osaa korjata sisäilmaongelmaa vuonna 2017?

Ei tämä oikeasti ole näin vaikeaa.

10 marras 2017
asuntovaunu

Saimme soiton asiakkaalta, jolla oli asuntovanu mikä haisi pahalle. Haju oli sellainen jota en ole koskaan haistanut aiemmin. Hyvin imelä ja tunkkainen haju.

Vaunu oli ostettu käytettynä ja siinä oli 4 vanerista tehtyä säilytyskoteloa. Yhdessä näistä säilytettiin etutelttaa.

Etuteltta oli ilmeisesti kastunut ja alkanut haisemaan kotelossa. Asiakas oli hävittänyt teltan, mutta vaunuun haju oli jäänyt.

Asiakas teetti otsonoinnin, joka oli auttanut hetkellisesti, mutta sen jälkeen oli vaunu alkanut haisemaan muutaman viikon päästä todella voimakkaasti uudelleen.

Tästä oli alkanut asiakkaan sanojen mukaan 2 vuoden piina, koska uudet otsonoinnit eivät olleet auttaneet asiaa millään tavalla. Kun vaunu tuli meille, asiakas sanoi, että jos ei nyt löydy ratkaisua viemme vaunun kaatopaikalle.

Kokeilimme ensin Classic laitetta muutaman viikon, mutta haju ei loppunut. Se hieman vaimeni, mutta oli vieläkin pistävä. Sen jälkeen päädyimme Quick treattiin. Tulos oli samanlainen, haju hieman vaimeni, muttei loppunut. Asiakas sanoi, että heille oltiin ehdotettu kalliiden tutkimusten teettämistä, mutta ne olivat niin kalliita, etteivät halunneet siihen lähteä. Koska meille tärkeintä on auttaa asiakasta, pyysimme vielä saada vaunun meille pariksi päiväksi. Quick treat oli ollut noin vuorokauden vaunussa, kun aloimme pääsemään ongelman jäljille.

Vanerikotelo missä märkää telttaa oli säilytetty haisi, mutta kotelosta meni antennin läpivienti vaunun takaosaan ja siellä ei haissut mikään. Luulisi, että jos tiloissa on suora yhteys toiseen, molemmat haisisi yhtä pahalle?

Sama homma oli vaunun Wc:ssä siellä ei haissut mikään. Melko ihmeellistä, miksi toisessa paikassa haisee, mutta toisessa paikassa ei?

Aloimme käymään myös loputkin kotelot läpi ja haju voimistui, kun avasimme koteloiden kannet. Loppujen lopuksi ratkaisun löytäminen maksoi 2.40€ (roskasäkki paketin hinta) Peitimme kotelot roskasäkeillä jonka jälkeen Quick treat poisti hajut 24 tunnissa. Jotta asiakkaan kesä ei menisi ihan mönkään, maalasimme kotelot kapselointimaalilla. Talvella asiakas teettää uudet kotelot vaunuun.

Mikä on tarinan opetus? Yhdistimme aikaisempia kokemuksia otsonoinnista ja poistimme yhtälöstä mahdollisia ongelman aiheuttajia. Aina ei tarvita kalliita tutkimuksia, joilla selvitetään mikä on ongelman aiheuttaja. Joskus riittää se, että ongelma saadaan poistettua. Ymmärrämme toki, että joskus tutkimukset ovat paikallaan, mutta ei aina.

20 loka 2017
sisäilman puhdistin

Sisäilma on tällä hetkellä kuumaperuna, siitä keskustellaan jo niin kuin säästä ulkona.

Olemme huomanneet, että kunnat ja kaupungit laittavat aivan tolkuttoman määrän rahaa hukkaan jotka voitaisiin laittaa suoraan korjauksiin tai uuden rakentamiseen. Siksi kehitimme FM sisäilmasaneerauksen. Sen sijaan, että teetetään kalliita sisäilmatutkimuksia voidaan tehdä heti perusparannukset ja tutkia rakenteet.

Sisäilma-asioissa ja mittauksissa on meidän mielestä muutama isompi ongelma, muutenhan nämä olisi jo ratkaistu. Ensimmäinen ongelma on, että huonon sisäilman aiheuttaa moni yksittäinen asia ja tämä on meidän mielestä yksi keskeinen syy miksi tutkimuksissa ei löydy mitään. Tällä hetkellä haetaan yksittäisiä tekijöitä. Jos Voc (mitä ei yleensä saada mitattua) ja home määrät ovat rajojen alapuolella, mutta jos niitä on molempia, voi ne yhdessä aiheuttaa oireilua. Toinen on se, että ihmiset ovat erinlaisia keskenään. Yksi on voinut jo altistua valmiiksi, jolloin hän saattaa reagoida jo muiden ihmisten vaatteissa oleviin eläimen karvoihin tai hajuihin. Tälläisiin tapauksiin AOT-tekniikka on luotu, voimme turvata laadukkaan sisäilman kaikille. Kolmas ongelma on, että vuodenajat vaikuttavat mikrobien määrään. On sellaisiakin tapauksia joissa on tehty isot remontit, koska ilmasta on löydetty suuria määriä mikrobeja, mutta rakenteista ei olla löydetty mitään.

Sisäilmasaneeraus tuotetaan yhdessä RIA-AIRIn kanssa ja siihen kuuluu ensin kohteen kartoitus.

Selvitämme aluksi kohteesta ne paikat joissa koetaan eniten ongelmia. Keräämme tietoa esim. rakennusmateriaaleista. Tarkastamme onko kohteissa mitattavia VOC-arvoja. Mittaamme ilmanvaihdon ja tarkastamme kanavien kunnon. Tarvittaessa teetämme rakennetutkimuksia, jos on viitteitä esim. vesivahingosta. Tarpeen vaatiessa kanavat puhdistetaan, säädetään, mitataan ja mineraalivillat poistetaan. Tämän lisäksi asennetaan AOT-tekniikkaan perustuvat kennot, jotka poistavat sisäilmasta virukset,bakteerit,homeet ja pahanhajuiset kaasut.

Sen jälkeen pitää arvioida kohde kokonaisuutena, onko rakennus betonipunkkeri joka on tullut jo kaarensa päähän vai onko rakennus siisti ja ulkoisesti hyvässä kunnossa. Tekniikka ja kehitys menee koko ajan eteenpäin. Se mitä tänään ei saada selvitettyä, voi olla jo huomenna mahdollista, siksi on tärkeä miettiä asiaa kokonaisuutena. Jos puramme purkamisen ilosta, niin se raha on pois sieltä missä sitä tarvitaan. Vanhojen rakennusten elinkaarta voidaan pidentää AOT-tekniikalla 2,5 vuoden jaksoissa. Esimerkkinä, jos kohde missä oireillaan, mutta juurisyytä ei saada selville käytetään kennoja 2,5 vuotta. Se tuo n.2 milj säästöt jos vertaillaan parakkiratkaisuun. Tämä raha voidaan käyttää kohteisiin missä juurisyyt on tiedossa tai sen uuden koulun rakentamiseen. Uusillakaan kouluilla ei ole enää niin valtavan kovaa kiirettä valmistua jolloin työt voidaan tehdä huolella eikä märkien betonien päälle tarvitse sen takia lattiaa tehdä, ettei urakka myöhästy.

Meidän tavoite on, että altistuminen ja oireilu saadaan loppumaan. Sen jälkeen on aikaa rakentaa, korjata ja tutkia. AOT-tekniikka säästää kuntien ja kaupunkien rahoja miljoonia vuodessa, jotka voidaan käyttää kestävään rakentamiseen. AOT-tekniikka mahdollistaa suunnittelun pitkällä aikajänteellä esim. 5 vuoden suunnitelman teolla kaikille kohteille voidaan tehdä suunnitelmat korjauksista tai rakentamisesta. Nyt ongelma on kaatunut kerralla päälle kaikkialta, yhtäaikaa. Tämä on johtanut siihen, että ongelmiin on reagoitu nopeasti, mikä aiheuttaa sitä kuuluisaa hutilointia. Homeongelma on saatettu saada kuntoon, mutta kiireestä johtuvat virheet on vain siirtänyt sisäilmaongelman aiheuttajan toiseen paikkaan. Tiedossa on kouluja, jotka ovat 6 kk vanhoja ja joissa oireillaan, koska esim lattiat on tehty märän betonin päälle. AOT-tekniikkaa käyttämällä tälläisiä ei enää tule.